Ravintola-ala 2000-luvun kovimmassa kriisissä – mutta elvytyskeinoja on enemmän kuin uskotaan

Venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden kato on jättänyt valtavan aukon etenkin Etelä-Suomen ravintoloihin. Nyt ala etsii uusia selviytymiskeinoja – ja niitä todella on, kun Suomi osaa kertoa tarinansa oikein

Syvin kriisi vuosikymmeniin

Suomalainen ravintola-ala elää poikkeuksellisen vaikeaa aikaa. Koronapandemian, Ukrainan sodan ja elinkustannusten nousun seurauksena monet ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa tai toimimaan selviytymismoodissa. Kotimaan kulutus on jäässä ja usko tulevaisuuteen heikkoa, eivätkä kotimaan markkinat muutenkaan voi suuruudellaan pullistella.

Keittiömestari Henri Alén kuvaa tilannetta uransa pahimmaksi: “Finanssikriisi oli lastenleikkiä tähän verrattuna.” (HS 7.10.2025)

Kun vielä ennen sotaa venäläiset ja aasialaiset matkailijat toivat elintärkeää liikevaihtoa, erityisesti Helsingin ja Etelä-Suomen ravintolat ovat nyt menettäneet suuren osan asiakaskunnastaan. Finnairin Aasian-lentojen hiipuminen ja idän rajojen sulkeutuminen ovat katkaisseet vanhat asiakasvirrat kuin veitsellä leikaten.

Tarvitaan uusia matkailijoita ja - tarinoita

Tilalle on löydettävä uusia kävijöitä. Sillä missä on matkailija, siellä on asiakas – ja missä on asiakas, siellä on elinkelpoinen ravintola.

Visit Finlandin ja TEM asiantuntijoiden mukaan katse on suunnattava Keski-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Persianlahden maihin. Samalla kotimaanmatkailua ja lähialueita – Baltiaa ja Pohjoismaita – tulisi houkutella entistä voimakkaammin.

Visit Finland ja Business Finland toteuttavat kansainvälisiä markkinointikampanjoita, digitaalisia ratkaisuja ja yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa, mutta tarvitaan selvästi tehokkaampaa sekä dynaamisempaa toimintaa, sillä Suomi on maailman turvallisimpia, puhtaimpia ja toimivimpia maita, mutta sen tarina jää usein kertomatta. Meillä on käsissämme premium-tuote, jota ei vain markkinoida premium-tasolla.

Ruoka ja elämysmatkailu vetureiksi

Ruoasta on tullut yhä useammalle matkailijalle syy valita kohde – ja siinä Suomella on kaikki edellytykset menestykseen.

Nordic Taste Trail -tyyppinen ruoka- ja juomamatkailureitti, joka yhdistäisi Helsingin, Turun, Tampereen ja Saimaan alueen, voisi tehdä Suomesta “pohjoisen gastronomian” uuden keskuksen.

Samalla ruokafestivaaleihin, viinitapahtumiin ja paikallisiin makukierroksiin satsaaminen lisäisi näkyvyyttä ja loisi syyn matkustaa myös sesonkien ulkopuolella.

Streaming-palvelut – uusi matkailumarkkinoinnin jättiläinen

Yksi tehokkaimmista, mutta Suomessa lähes hyödyntämättömistä keinoista, on streaming-palveluiden kautta tehtävä matkailumarkkinointi.

Islanti, Kroatia ja Uusi-Seelanti ovat näyttäneet mallin: Game of Thrones, Vikings ja Taru sormusten herrasta -sarjat ovat luoneet valtavan matkailubuumin, joka jatkuu vuosia kuvausten jälkeen.

Suomella olisi tähän erinomaiset edellytykset. Meillä on visuaalisesti poikkeuksellinen luonto, turvallinen kuvausympäristö ja vahva tekninen osaaminen.

Siksi tarvittaisiin kansallinen ohjelma, esimerkiksi “Film & Travel Finland”, jossa Visit Finland, Business Finland ja kotimaiset tuotantoyhtiöt tekisivät yhteistyötä kansainvälisten sarjojen ja elokuvien houkuttelemiseksi Suomeen.

Jokainen tuotanto olisi myös markkinointimahdollisuus: kuvapaikkojen ympärille voisi rakentaa “Visit the Filming Locations” -kampanjoita ja reittejä.

Lisäksi voitaisiin toteuttaa co-brändättyjä kampanjoita Netflixin, HBO:n ja Disney+:n kanssa, joissa esitellään Suomen kohteita ja tarinoita.

Kun maailmalla seuraavan kerran pyörii hittisarja, jonka lopputeksteissä lukee Filmed in Finland, sen vaikutus matkailuun olisi merkittävä.

Tapahtumat ja kongressit ravintoloiden pelastusrenkaana

Myös tapahtuma- ja kongressimatkailu on avainasemassa. Suuret tapahtumat tuovat kaupunkeihin tuhansia vieraita, jotka käyttävät rahaa ravintoloihin, hotelleihin ja palveluihin.

Helsinki, Turku ja Tampere voisivat yhdessä profiloitua “Modern Nordic Experience” -kokonaisuutena – ruoan, designin ja kulttuurin kaupunkien verkostona.

Valtion ja kaupunkien tuki kansainvälisille tapahtumille ei olisi kuluerä vaan investointi, joka palautuu verotuloina ja työpaikkoina.

Etelä-Suomen uusi matkailubrändi

Lapin matkailu on tunnettu ja vahva, mutta Etelä-Suomi tarvitsee oman tarinansa.

Brändi voisi rakentua teeman “Modern Nordic Coast – From Design to Nature” ympärille, joka yhdistää Helsingin, Porvoon, Turun ja Saimaan.

Painopiste olisi designissa, gastronomiassa ja saaristossa – kolmessa elementissä, jotka puhuttelevat modernia matkailijaa.

Tuumasta toimeen ja kriisistä kasvuun

Ravintola-alan ja matkailun kriisi ei ratkea yksittäisellä tempulla, mutta ratkaisuja on siis monia:

  1. Uudet matkailumarkkinat ja kohderyhmät lännestä ja etelästä.

  2. Ruoka- ja elämysmatkailun vahvistaminen.

  3. Elokuvien ja sarjojen kautta tehty strateginen markkinointi.

  4. Tapahtuma- ja kongressimatkailun voimistaminen.

  5. Positiivinen tarinankerronta Suomesta – rohkeasti, kansainvälisesti ja tunne edellä.

Jos nämä palaset loksahtavat kohdalleen, Suomi voi muuttaa kriisin suunnaksi.

Ravintola-alan tulevaisuus ei ole pelkästään selviytymistä – se voi olla uuden nousun alku, jos maa uskaltaa kertoa tarinansa tavalla, jota maailma ei ole vielä kuullut.

Petri Pellinen / Winepress

Seuraava
Seuraava

Premiumisointi – uusi ilmiö Piemontessa?